Domina Villi-Ira sairaanhoitajana valkoisissaan ohjaa minut sisälle kartanoonsa ja käskee saman tien riisuutua. Ujostuttaa. Pitääkö minun riisua itseni kokonaan alastomaksi, ja vielä tuon naisen katsellessa?

Hoitajatar on varsinainen kaunotar. Vartaloa verhoaa minimittainen, puhtaanvalkoinen hoitotakki. Se on yläosastaan hieman auki ja paljastaa rintoja juuri sen verran, että haluaisi nähdä lisää. Minihelma kätkee nipin napin lisähoukutukset, mutta päästää laadukkaat sääret upeasti esille. Kirkkaanpunaiset korkokengät vain korostavat niiden aistillisuutta.

Naisen katse on ystävällinen, mutta tiukka. On varmaan parasta olla kysymättä turhia ja toimia vain annetun ohjeen mukaan. Sitä paitsi minullehan on tarkoitus antaa CBT -hoitoa.  Kognitiivista käyttäytymisterapiaa (Cognitive Behaviour Therapy)? Vieläkin huvittaa tuo tulkinta. No, miksei tätä voisi sellaiseksikin kutsua, vaikka oikeasti kirjaimet tulevat sanoista Cock and Ball Torture (kyrpä- ja pallikidutus).

Mutta nyt ovat kyllä naurut kaukana. Paita, kengät, housut, sukat ja lopulta alushousutkin siirtyvät yksi kerrallaan tuolin selkänojalle. Ilkosillani seison hoitajanaisen edessä. Kullini alkaa tahtomatta nostaa päätään.

• Mennäänpäs sitten hoitohuoneen puolelle, seuraa minua!

Hoitajatar ei vilkaisekaan minua, ennen kuin ollaan perillä klinikalla, siellä sitten sitäkin tarkemmin. Tuosta katseesta ei voi erehtyä. Hän suorastaan tutkii kalleuksiani. Kullini jäykistyy entisestään.

• Minun on vietävä sinut kylmään suihkuun. Enhän minä voi tehdä mitään, kun sinulla kyrpä seisoo tuolla tavalla.

Siirrymme pesuhuoneen puolelle, hoitaja korkokenkineen edellä, minä muna pystyssä perässä. Asetun käskystä kummalliselle metallista ja muovista valmistetulle lepotuolille ja nainen kääntää suihkun päälle. Siinä samassa jääkylmä vesi osuu arimpaan kohtaani ja alkaa säälimättömästi rummuttaa erektiotani ja pallejani, jotka vetäytyvät hetkessä tiiviiksi pussiksi. Seisonta vaan ei tahdo asettua.

• Oletko sinä seisottanut sitä koko aamupäivän? kysyy Ira.
• En, kyllä tämä on ihan hoitajan aikaansaamaa.
• No se kuulostaa kyllä hyvältä. Mutta nyt se on saatava laskeutumaan. Saat itse jatkaa, minä menen pois näkyvistä. Ajattele ikäviä asioita!

Helpommin sanottu kuin tehty, mietin, mutta vähitellen alkaa tapahtua. Kun hoitaja saapuu takaisin, hän on edelleen epäileväinen.

• Ei tuo kyllä vieläkään taida lepotilassa olla. Vai onko se muka tuon kokoinen?
• Ei taida olla, vastaan hieman hämilläni.
• No yritetään.

Hoitajatar ottaa esiin metallisen miehen siveysvyön ja alkaa sovittaa penistäni sen sisään. Pienen sovittelun jälkeen se onnistuu. Hän painaa esinettä lujasti vasten häpykumpuani, kiristää renkaan ympärille ja lukitsee sen pienellä lukolla.

• No niin, nyt se ei pääse nousemaan. Äskeistä seisokkia ei olisi saanut sinne mahtumaan, ja kyrvän on oltava pois tieltä, että pystyn kunnolla käsittelemään palleja.

Palaamme takaisin klinikalle. Minusta tuntuu, että kullini pyrkii taas kasvamaan. Tilaa ei kuitenkaan ole, joten se joutuu rimpuilemaan sisällä ahtaassa metalliputkessa.

Ira-hoitaja määrää minut selälleen hoitopöydälle, nostaa jalkani gynekologin tapaan ylös levälleen ja alkaa sitoa minua. Jalat lukitaan kiinni tukitelineisiin. Käsiin laitetaan nahkaiset tumput ja ne sidotaan ranteista tiukasti ja lopulta kiinni pöydän laitoihin. Olkavarretkin vielä kahlitaan pöytään, että en ”hytkyisi”. Makaan lopulta avuttomana pöydällä, kivekset suorastaan tarjolla. Kullini kamppailee vimmatusti päästäkseen pystyyn, mutta turhaan.

Hoitajatar tarttuu kiveksiini ja alkaa raapia niitä kynsillään. Kylmästä kiristynyt iho reagoi välittömästi, värähdän kivusta. Säälimättä nainen jatkaa raapimistaan. Jokainen viilto sattuu, joku enemmän, joku vähän vähemmän, mutta kullini jatkaa silti omaa taisteluaan. Irakin huomaa sen. Hän suorastaan etsii makeita kohtia munistani ja painaa kyntensä niihin.

• Ihan kylmät pallit äskeisestä suihkutuksesta, niitä täytyy lämmittää, hän arvioi ystävällisen asiantuntevasti ja upottaa taas kyntensä ohueen ihoon.
• Hoitajalla on niin terävät kynnet, on pakko kommentoida.
• Nämäkö terävät, ei lainkaan. Olen juuri viilannut ne.

Ja kuin testatakseen niitä hän tarttuu taas munapakettiin. Ähkäisen kivusta, mutta kyrpäni tuntuu edelleen vain nauttivan piilossaan.

Sitten nainen lopettaa ja huokaisen helpotuksesta. Turhaan, silmieni eteen ilmestyvät pitkät, ohuet ja koukkupäisen teräväkärkiset metallipinsetit. Ennen kuin ehdin edes reagoida, tunnen kiveksissäni uudenlaista kipua.

• Minä en pidä pitkistä karvoista, selittää valkotakkinen. Seuraavalla kerralla tiedät sen, tai minun täytyy polttaa ne.
• Ei kai niin voi tehdä? epäröin.
• Totta kai voi, hymyilee Ira ja nyhtäisee taas uuden karvan irti ihostani.
• Minäkään en pidä pitkistä karvoista, rohkaistun vastaamaan, ainakaan naisilla.
• Meillä on sitten sama maku. Minäkin ajoin juuri aamulla omat karvani, niin että nyt minulla on ihanan pehmeä posliini.

En saa sanotuksi mitään, mutta siveysvyön sisällä tapahtuu niin paljon, että epätoivoisen rimpuilun näkee päällepäin.

• Et kai sinä vaan ruvennut ajattelemaan minun posliinipilluani, toruu hoitajatar ja repäisee taas yhden karvan, tällä kerralla entistä pontevammin.

Yksi kerrallaan ja välillä pienissä tupsuissa nainen nyppii munankarvani irti. Joka kiskaisulla alavartaloni värähtää kivunsekaisesta nautinnosta.

Ira vaihtaa pinsettejä. 

• Nämä menevät mukavasti lomittain, hän sanoo ovela hymy kasvoillaan ja lonksuttelee pihtejä silmieni yläpuolella.

Pelottaa, eikä suotta. Tämä sattuu enemmän.

• Nyt karvat tulevat hyvin myös juurineen irti. No, nyt tulikin oikein pitkät juuret! ihastelee Ira.

Ynähdän vastaukseksi, mutta tuskin ylpeydestä. Kiveksiäni kihelmöi, mutta jokainen uusi nipistys tuntuu voimakkaana. Jälkeenpäin huomaan, että kivespusseissani on siellä täällä pieniä punaisia jälkiä, joista ”metallinen mäkäräinen” on puraissut pienen palasen karvatuppea ja ihoa. Lopulta nipistys taukoaa ja nainen ottaa munani käteensä.

• Ne ovat jo kauniin punaiset – mutta vielä kylmät.

Hän menee taas instrumenttikaapille ja ottaa tällä kerralla esiin piikikkään metallirullan. Nainen painaa kunnolla, piikit porautuvat ihoon ja jyräävät telaketjun lailla ympäri pieniä karvattomaksi nypittyjä kumpuja.

Vihdoin ja viimein tuska loppuu ja Ira koettelee taas kiveksiäni, raapaiseekin.

• Tuntuvatko kynteni vielä teräviltä? hän kysyy, ja täytyy myöntää, että sen verran on kipukynnys kasvanut, että raapiminen tuntuu jo lähes hyväilyltä.

Nainen avaa hoitotakkinsa kokonaan auki. Mustat rintaliivit ja pikkuhousut paljastuvat näkyviin. Uskomaton näky. Kiihottumiseni kasvaa, mutta kiusatut kivekseni ovat saaneet pahimman seisonnan rauhoittumaan.

 Sitten Ira ottaa avaimen esiin ja vapauttaa kaluni. Minusta tuntuu, että metallikotelon täytyy olla täynnä kiimanestettäni, mutta en kysy mitään. Ira hieraisee muutaman kerran kyrpääni kuin testatakseen vaikutusta. Yhdessä eteeni aukeavan herkullisen naisvartalon kanssa se saa kullini heräämään.

Hoitajani vaikuttaa tyytyväiseltä ja kaivaa esiin teipit. Kiinnittää toisen kivesten alalaitaan ja toisen parhaaseen paikkaan, juuri kyrvän pään alapuolelle. Sitten hän kytkee elektrodit ja testaa kahleitteni tiukkuuden.

• Varmistan vain, että pysyt paikallasi, vaikka vähän alkaisit nykiä, selittää Ira, hymyilee taas arvoituksellisesti.

Kiveksissä tuntuu pientä puristelua, mutta kullini alkaa saada sykäyksiä, jotka saavat minutkin nykimään. Tuntuu kuin joku kourisi sitä lujasti, mutta ei ainoastaan päältä, vaan myös syvältä sisältä. Erektioni herää jälleen ja puristelu jatkuu. Hoitaja vaihtaa ohjelmaa ja kyrpääni kouritaan nyt kuin lattarisykkeellä, rajusti, kivun ja nautinnon kohtaamispisteessä. Kullini seisoo kovana ja minusta tuntuu, että laukean minä hetkenä hyvänsä. Ja juuri silloin tuo ivallinen nainen - kääntää virran pois.

Ähkäisen pettymyksestä, ja se tuntuu tilanteeseen nähden lievältä reaktiolta. Haluni on mieletön. Hän tuikkii nautinnolla sähköiskuja kiveksiin ja seisovaan kaluuni.

Minä tuskin kipua huomaan, sillä nautintoni on voimakkaampi, mutta purkautumista ei tällä tavalla tule. Eikä se ole hoitajan tarkoituskaan. Päinvastoin, hän kiduttaa vielä hetken lisää.

• Miltähän se tuntuisi ihan tuossa terskan päässä? hän kysyy lapsekkaan uteliaasti ja tökkää elektrodilla mainitsemaansa kohtaan.

Koko vartaloni pomppaa sen, minkä kahleistaan pystyy, uudestaan ja vielä uudestaan. Sitten, kuin muina naisina hoitajatar sammuttaa virran, keräilee sähkölaitteet kasaan ja – poistuu huoneesta.

Ei voi olla totta, kiimani on mielipuolinen ja minut jätetään tänne yksin. Käteni ovat edelleen kintaiden sisällä ja nyt jos koskaan minun tekisi mieleni ”tumputtaa”. Se on kuitenkin mahdotonta, sillä käteni ovat tiukasti kiinni pöydän laidoissa eivätkä yllä lähellekään kohdetta.

Hoitajatar palaa mukanaan nipistimet ja magic -hierontalaite, jota itse kutsun sen ulkonäön perusteella ”mikrofoniksi”. Sitä paitsi, voimistaahan se omalla tavallaan ääntäkin.  Hän laskee laitteen pöydälle ja tarttuu yhteen nipistimeen.

• Yksi, hän laskee kuin kuurupiilossa ja nipistää sen kiinni kivekseeni, kaksi, kolme, neljä…ja kymmenen!

Kiveksissäni on nyt kiinni kymmenen nipistintä . Pallini ovat muuttuneet siiliksi, jolla on piikit pystyssä. Mutta kaiken aikaisemmin kokemani jälkeen tämäkin tuntuu naisen hellän käden hyväilyltä.

Katson Iraa. Salaperäisesti hymyillen hän kääntyy selin ja kääntyy pian viaton ilme kasvoillaan minuun päin. Nainen tarttuu ”mikrofoniin”, ja laittaa sen päälle ja  yhtäkkiä hän suuntaa laitteen minuun ja alkaa hieroa sillä seisovaa kyrpääni. Nipistimet laukkaavat kiveksissäni hieronnan rytmissä ja nainen painaa laitteen lujasti kohti herkintä kohtaa. Nautintoni kohoaa hetkessä kohti huippua. Jos nyt lopetat, niin en enää tiedä, mitä tapahtuu, ehdin ajatella.

Hoitajatar on niin kokenut, että näkee sen.

• Pitääkö sinut taas viedä kylmään suihkuun, hän ehdottaa.
• Ei helvetissä! huudan kuin tuskissani.

Samassa se lähtee. Valtava orgasmi vyöryy ylitseni ja lukuisat spermaryöpyt lentävät sykähdellen komeissa kaarissa vatsalle, rinnalle, aina kaulalle asti. Mikä purkaus!

• Joskus on hyvä vähän pidätellä - vai mitä? kuulen naisäänen kysyvän.

En jaksa heti vastata. Nyökkään vain tyytyväinen hymy kasvoillani.